Näytetään tekstit, joissa on tunniste sarjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sarjat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 20. joulukuuta 2016

Sarjavinkkejä joululomalle

Joululoma on monille ennen kaikkea kotioloissa rentoutumisen aikaa. Siihen kuuluu toki keskeisenä osana yhdessäolo läheisten kanssa, mutta en taida olla läheskään ainoa, jonka joululomaan kuuluu myös tarinoihin uppoutuminen: siis mukaansatempaavat kirjat, tv-sarjat ja elokuvat. Niin ihania kuin joululeffat ovatkin, välillä kaipaa muutakin, ja siksipä ajattelin vinkata teille muutamasta sarjasta, joita olen viime aikoina tuijottanut oikein urakalla, ja joiden parissa voisi lomallakin viihtyä. Mitään uutuuksia kaikki eivät todellakaan ole, ja täytynee tunnustaa, että oma tv-sarjasivistykseni on valitettavan heikkoa, ja kuljen usein enemmän tai vähemmän jälkijunassa näissä jutuissa.




1. Gilmoren tytöt

Tämän varmaan melkein kaikki ovatkin jo nähneet, ja meikäläistä ihan hävetti, että tutustuin Gilmoren tyttöihin vasta tänä syksynä - mutta tykästyin kovasti! Katsoin kaikki jaksot läpi loppukesän ja alkusyksyn aikana, ihan mahtava ja tunnelmallinen lohtusarja, juuri sopivan hauska ja kepeä muttei silti aivoton. Sattui vielä niin mukavasti, että vähän sen jälkeen, kun olin päässyt alkuperäisen sarjan loppuun, ilmestyivät uudet jaksot, joihin tosin en ihastunut aivan yhtä varauksettomasti kuin vanhoihin jaksoihin. Mutta sen verran hurahdin sarjaan, että melkein tekisi mieli aloittaa saman tien alusta - niin älyttömältä kuin se kuulostaakin, kun ottaa huomioon, miten paljon muitakin kiehtovia asioita maailmassa on! Olen aika varma siitä, että tämä tulee olemaan niitä sarjoja, joiden pariin palaan, kun kaipaan elämääni jotain sympaattista, lämminhenkistä ja turvallista. 

2. Rita

Tämä tanskalainen draamakomedia kertoo nelikymppisestä Ritasta, joka on peruskoulun opettaja ja yksinhuoltaja, joka ei juuri välitä esimerkiksi koulun sääntöjen kaltaisista sovinnaisuuksista, vaan hoitaa omat, perheensä ja oppilaidensa asiat omalla persoonallisella tavallaan. Tanskassa sarja on alkanut 2012, ja Suomessa sitä esitti Yle Teema tämän vuoden alussa, jolloin itsekin siihen tutustuin ja tykästyin. Vastikään huomasin ilokseni, että Netflixistä löytyy myös sarjan kolmas tuotantokausi, jota en ole vielä nähnyt, joten löytyipä kivasti uutta katseltavaa joululomalle. Jostain syystä olen usein pitänyt kovasti koulu- tai yliopistomaailmaan sijoittuvista tarinoista - ehkä siksi, että itse olen aina pitänyt opiskelusta niin paljon, ja tietysti ympäristö on varsin tuttu, jotan samastuminen on monesti helppoa. 



3. Master of None

Master of None on vuonna 2015 Netflixissä julkaistu amerikkalainen draamakomedia, jonka ovat luoneet Aziz Ansari ja Alan Yang. Koomikkona tunnettu Ansari näyttelee myös sarjan pääroolia, kolmekymppistä intianamerikkalaista näyttelijää Deviä, joka yrittää sitkeästi luoda uraa New Yorkissa. Sarja on hauska mutta kuvaa myös mielestäni aika oivaltavasti keskiluokkaisten nuorten aikuisten itsensä etsintää, rakkaussotkuja, ystävyyttä ja vähän perhe- ja työelämääkin. Eteenpäin kulkevasta juonesta huolimatta jokainen jakso on myös tavallaan itsenäinen kokonaisuutensa, joka keskittyy johonkin tiettyyn teemaan. Toimii, ja huumorista ja kepeydestä huolimatta sarjassa käsitellään myös "ihan oikeita asioita", kuten suhteita omiin vanhempiin, rasismia ja parisuhdepulmia.

4. Please Like Me

Tässä on itse asiassa hyvin paljon samaa kuin edellisessä: kyseessä on taaskin koomikon, Josh Thomasin, kirjoittama ja tähdittämä draamakomedia, jossa käsitellään tosielämän ongelmia huumorin sävyttäminä. Päähenkilö Josh on parikymppinen nuorimies, joka pitkästä parisuhteesta erottuaan toteaa olevansa homo (minkä kaikki muut tuntuvat tienneen ennen kuin hän itse). Joshin ja hänen ystäviensä lisäksi keskeisessä roolissa ovat hänen perheensä, mielenterveysongelmista kärsivä äiti, tiukkapipoinen mutta loppupeleissä aika hulvaton Peg-täti sekä isä uusine vaimoineen. Jotenkin ilahduttavan raikasta, että sarjassa käsitellään mielenterveysongelmia mielestäni melko realistiseen ja hyväksyvään sävyyn, mikä on aina tervetullutta, liittyyhän niihin monenlaisia ennakkoluuloja edelleen. Vakavista teemoista huolimatta tämä on Master of Nonen tapaan hyväntuulinen ja hauska sarja, ja päähenkilö Josh on kyllä tosi herttainen ja symppis.



Mitä te aiotte lomalla katsoa? 

perjantai 6. marraskuuta 2015

Draamaa pappisseminaarissa: Tapahtukoon sinun tahtosi

Olen todella huono katsomaan tv-sarjoja, ehkä osin nirsouden, osin sitkeyden puutteen takia. Tänä syksynä löysin kuitenkin (itse asiassa äitini suosituksen ansiosta) Ylen tämänhetkisestä tarjonnasta jotain todella kiinnostavaa, nimittäin ranskalaisen draamasarjan nimeltä Tapahtukoon sinun tahtosi (Ainsi soient-ils). Sarja kuvaa elämää fiktiivisessä pariisilaisessa kapusiinipappien seminaarissa, ja jo pelkkä aihe herätti meikäläisessä kovasti uteliaisuutta, sillä vaikka kovin maallinen ihminen olenkin, olen erittäin kiinnostunut uskonnoista ja niiden merkityksestä ihmisten elämässä. Sarjan päähenkilöitä ovat viisi aloittelevaa pappikokelasta, jotka tietysti ovat jokainen omanlaisiaan, ja joiden välillä sattuu luonnollisesti myös yhteentörmäyksiä. Seminaarin arjen ja opiskelijoiden yksityiselämän haasteiden lisäksi sarjassa kuvataan (kuinkas muutenkaan, taitaa olla aika vakioaihe, kun kirkollisista asioista on puhe) myös katolisen kirkon valtaapitävien juonitteluja.



Tapahtukoon sinun tahtosi on paitsi aiheen puolesta kiinnostava, myös mielestäni varsin hyvin tehty ja viihdyttävä sarja: tapahtumat etenevät sopivaan tahtiin, eivät liian nopeasti eivätkä liian hitaasti, näyttelijät tekevät työnsä luontevasti ja uskottavasti, ja niin pää- kuin sivuhenkilötkin tuntuvat pääosin miellyttävän moniulotteisilta hahmoilta. Usein tv-sarjojen ja elokuvien papit esitetään ennen kaikkea ammattiroolinsa kautta, mutta tässä myös kirkonmiehet näytetään todellisina ihmisinä, jotka eivät ole pelkästään hyviä tai pahoja vaan erehtyväisiä ja puutteellisia ihmisiä siinä missä kaikki muutkin. Ja harvoinpa muuten törmää sarjoihin, joissa kaikki päähenkilöt herättäisivät näin suuria sympatioita! Toki sarjan viehätystä omalla kohdallani lisää selvästi itseäni niin paljon kiinnostava aihe, mutta uskoisin silti, että tästä sarjasta voisi nauttia moni sellainenkin, jolle uskontoon liittyvät kysymykset itsessään eivät näyttäydy niin kiinnostavina. Eihän usko sitä paitsi ole muusta maailmasta ja ihmiselämästä irrallinen asia vaan kiinteä osa kulttuuriamme ja myös monen henkilökohtaista elämänkatsomusta, joten uskonasioista puhuttaessa lipsahdetaan luonnollisesti hyvin helposti ihan jokaista koskettaviin peruskysymyksiin.

Sarjan kaikki kolme tuotantokautta esitetään tämän syksyn aikana Yle Teemalla, ja kaikki tähänastiset jaksot on edelleen katsottavissa netin kautta Yle Areenassa - kiva juttu meille, jotka kuulimme sarjasta vähän jälkijunassa :)