Mieleenpainuvimmat kulttuurielämykset vuonna 2016

Jälkijunassa ollaan, mutta vasta tänään hoksasin vähän kertailla mielessäni, mitä kaikkea kiinnostavaa tuli kulttuurin saralla koettua viime vuonna. 2016 ei ollut tässä mielessä aivan yhtä huikea ja taiteentäyteinen kuin edeltäjänsä, osin siitä syystä, ettei viime vuonna tullut juuri matkailtua ulkomailla, mutta monenlaista mukavaa ja kiehtovaa vuoteen silti mahtui. Tässä muutamia parhaita paloja (ei paremmuusjärjestyksessä), muutamista mukana myös linkit aiempaan postaukseeni:

1. Lentävä hollantilainen Kansallisoopperassa - koska Wagner nyt vaan yleensä toimii, jos esiintyjät osaavat asiansa, ja tässä laulajat todella vakuuttivat.

2. Elektra samaisessa laitoksessa - yksi vaikuttavimmista ja intensiivisimmistä oopperapläjäyksistä, mitä olen koskaan kokenut. 

3. Finnkinon leffateatterissa nähty Metropolitan-oopperan esitys Wagnerin teoksesta Tristan ja Isolde - vähän päätähuimaavaa, meditatiivista, koukuttavaa, koskettavaa ja pituudeltaan toki ihan pikkuisen puuduttavaa, mutta tämä on kyllä joka tapauksessa yksi lempioopperoistani.

4. Ron Mueckin näyttely Sara Hildénin taidemuseossa - niin vaikuttava ja omaperäinen, että tuli käytyä katsomassa peräti kaksi kertaa, mitä en kovin usein tee. Harvat taidenäyttelyt jäävät näin hyvin mieleen, vaikka niistä olisi pitänytkin. 

5. Yayoi Kusaman näyttely HAMissa, sekä ajatuksia herättävää että esteettisesti kiinnostavaa.

6. Lauri Viidan tuotantoon tutustuminen. Luen aika laiskasti suomalaisia klassikoita, ja tästä tamperelaiskirjailijastakin minulla oli jostain syystä vähän tylsä mielikuva - mikä osoittautui perusteettomaksi, kun tänä syksynä luin hänen runojaan ja romaanin Moreeni, joka kertoo  elävästi, hauskasti ja koskettavasti työläisperheen elämästä 1900-luvun alun Pispalassa.

7. Gilmoren tyttöjen "löytäminen". Kulttuuria se on populaarikulttuurikin, ja oikeasti sympaattinen ja viihdyttävä (ja vielä pitkä!) tv-sarja on jotain sellaista, minkä löytämisestä ilostun aina kovasti. Viime syksy oli minulle melko stressaavaa aikaa, joten oli ihanaa aina välillä uppoutua rentoutumaan tämän suosikkisarjan parissa. Marraskuussa ilmestyneet uudet jaksot eivät tosin sykähdyttäneet aivan yhtä paljon - ehkä tosin siksi, että Roryn pulmiin niissä oli vähän liian helppo samastua juuri nyt, joten oman arjen pakoilu ei onnistunut täydellisesti :D 

8. Oopperalaulaja Joyce DiDonaton konsertti Helsingin Musiikkitalossa marraskuussa. Tämä huikea amerikkalainen mezzosopraano on ollut jo vuosia yksi suosikkilaulajistani, ja olin kuullut häntä kerran aiemmin livenäkin (Lontoossa Rossinin oopperassa Donna del Lago), mutta nyt ensimmäistä kertaa soolokonsertissa. Ohjelmisto oli poimittu pääosin barokkioopperasta, mutta konsertti oli perinteisen pönötyksen sijaan visuaalisestikin kiinnostava show, jossa oli esimerkiksi tanssiakin mukana. 

9. Hämeen linnaan tutustuminen. Olin käynyt siellä kerran aiemminkin, mutta siitä oli niin kauan, etten muistanutkaan, miten hieno ja kiehtova paikka on kyseessä. Teimme keväällä poikaystäväni kanssa päiväretken linnaa katsomaan, ja osuimme sattumalta vielä mainiolle opastetulle kierrokselle, jonka ansiosta varmasti saimmekin niin paljon visiitistä irti (myönnettävä on, että en aina jaksa lukea kirjallisia opasteita ihan hirveän tarkkaan, vaikka olisi kiinnostavakin paikka kyseessä...). Linnat nyt ovat aina jännittäviä, en ymmärrä, miten kukaan voi olla toista mieltä!

10. Jukka Viikkilän romaani Akvarelleja Engelin kaupungista. Sain tämän Finlandia-palkitun kirjan joululahjaksi ja lukaisin sen läpi lähes saman tien - ja tykkäsin ihan todella paljon! Yksinkertaisen kaunis ja eleetön kirja, samaan aikaan surullinen ja haikea mutta myös tyyni ja lohdullinen, ja erityisesti aforistinen muttei liian konstaileva kielenkäyttö miellytti. Luultavasti luen joskus uudelleenkin. 

Mitkä taide-elämykset teille jäivät viime vuodesta parhaiten mieleen?