5 tekosyytä jättää menemättä kulttuuritapahtumiin

Olen törmännyt moniin ihmisiin, jotka ovat periaatteessa kiinnostuneita konserteista, taidenäyttelyistä, teatterista ja muista kulttuuritapahtumista, mutta jotka eivät kuitenkaan saa aikaiseksi osallistua niihin. Itsekin myönnän olleeni varsinkin nuorempana kovin arka menemään varsinkaan pienimuotoisimpiin tapahtumiin tai paikkoihin - ja vaikka olen jo pitemmän aikaa tietoisesti harjoitellut kehtaamista, joskus erinäisiin jänniin juttuihin osallistuminen jännittää edelleen. Mikä kulttuuriaktiviteetteihin osallistumisessa sitten tökkii silloinkin, kun ainakin orastavaa kiinnostusta riittäisi? Yleisiä tekosyitä olla menemättä ovat ainakin seuraavat (ja huomatkaa: en halua syyllistää ketään, sillä joka ikinen näistä ajattelutavoista on varsin tuttu myös minulle...):

1. Ei ole seuraa.

Mene siis yksin! Pääsääntöisesti jännitykseen ei kuole, enkä ole myöskään kuullut kenestäkään, jolle olisi jäänyt elinikäiset traumat siitä, että on uskaltautunut yksin johonkin tapahtumaan. Toki varsinkin teatteriesitykset ja konsertit ovat monille myös sosiaalinen tapahtuma, mutta kokemuksesta voin sanoa, että siellä näkee myös paljon ihmisiä yksin - enkä ole havainnut heitä (siis meitä, käynhän itsekin usein yksin milloin missäkin) katsottavan oudoksuen. Itse olen huomannut, että usein kulttuurielämys voi olla jopa voimakkaampi, kun sen kokee yksin ja siihen voi toivottavasti keskittyä täysillä. Ja tiedättekö, sitäkin toisinaan sattuu, että yksinäinen kulttuurinystävä saa uusia tuttavuuksia tai ainakin juttuseuraa tapahtumista!

2. En tiedä, miten siellä kuuluu käyttäytyä/pukeutua. 

Tämä tekosyy tuntuu olevan erityisen yleinen oopperaa ja muutakin klassista musiikkia vältellessä - ja tietysti huoli on ihan ymmärrettävä, jos ei ole koskaan käynyt vastaavissa tapahtumissa (ja on koko ikänsä kuullut juttuja vaikkapa oopperan "elitistisyydestä"). Onneksi useimpiin kulttuuriaktiviteetteihin ei kuitenkaan ole tiukkaa pukeutumisetikettiä: perussiisti pukeutuminen toimii lähes poikkeuksetta (myös oopperassa). Useimmissa tapahtumissa ja esityksissä, missä olen itse vieraillut, yleisö on ulkomuodoltaan varsin kirjavaa - ja sitä paitsi tullaanhan sinne katsomaan jotain muuta kuin sinua ja sinun pukeutumistasi :) Mitä käytöstapoihin kuuluu, ensikertalainen ei onnistu kovin helposti munaamaan itseään, jos yksinkertaisesti ottaa oppia siitä, miten muut paikallaolijat toimivat.

3. Siellä on kuitenkin vain taiteilijoita ja heidän tuttujaan/muuten vaan sisäpiiriläisiä ja "kulttuurieliittiä".

Mahdollista, varsinkin pienten tapahtumien ja näyttelyiden kohdalla. Kuitenkin olen aika varma siitä, että taiteilijat (samoin heidän teoksiaan kauppaavat galleristit ja tapahtumia järkkäilevät tahot) ilahtuvat kaikesta saamastaan myönteisestä huomiosta ja kiinnostuksesta, oli tyyppi tuttu tai ei. Joskus voi toki tuntua ulkopuoliselta, jos pöllähtää pieneen tilaisuuteen, jossa kaikki muut näyttävät tuntevan toisensa, mutta toisaalta joskushan se ensimmäinen askel on otettava - ja kuten sanottu, monissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa näkyy monesti myös yksinäisiä kulkijoita. Ja sitä paitsi, voihan niihin "kulttuuripiireihinkin" päästä sisälle, jos intoa riittää ;)

4. En ole tarpeeksi kulturelli/taiteellinen enkä varmasti ymmärrä teoksesta kuitenkaan mitään.

Ks. edellinen kohta!
Taidetta ei ole pakko ymmärtää - eikä sitä toisaalta voikaan ymmärtää altistumatta sille! Usein esimerkiksi taidenäyttelyissä taiteilijat tai galleristit mielellään esittelevät teoksia kävijöille olettamatta näiden osaavan heti antaa niistä asiantuntevaa palautetta. Ja sitä paitsi se, kuinka taiteellinen/luova/asiantunteva tyyppi olet, ei yleensä näy päälle päin - kiinnostunut ja utelias asenne sen sijaan näkyy, ja sitä pidän ainakin itse paljon tärkeämpänä :)

5. Ei ole rahaa.

Ikävä juttu. Onneksi ilmaisia kulttuuritapahtumia ja erilaisia näyttelyitä on pilvin pimein. Pidä silmäsi auki, kysele tutuilta, ota selvää, vaikka mitä kiinnostavaa kyllä löytyy vähänkään isommista kaupungeista - ja usein pienemmiltäkin paikkakunnilta, vaikka toki tarjonta onkin kaupungeissa tietysti laajempaa.